Asiakastiedote Liikennevakuutuslain muutoksesta 01.06.2024 alkaen

Hyvät asiakkaamme. Olette varmasti kuulleet uudesta Liikennevakuutuslain muutoksesta. Haluamme muistuttaa teitä uuden lain voimaantulosta 01.06.2024 alkaen. Liikennevakuutuslaki toi muutoksia työkoneiden vakuutuksiin ja jatkossa entistä useammat ajoneuvot tarvitsevat vakuutuksen, kuten esimerkiksi päältä ajettavat ruohonleikkurit (paino yli 25 kg).

Liikennevakuutuskeskuksen nettisivuilta löytyy kattavasti tietoa uudesta Liikennevakuutuslaista. Voit myös testata oman moottorityökoneesi vakuutustarpeen Liikennevakuutuskeskuksen testillä .

Alla tiedotteemme, joka koskee monia kiinteistöasiakkaitamme.

Ota yhteyttä, niin autamme sinua kaikissa vakuutuksiin liittyvissä tarpeissasi.

Omaisuusvahingon korvausperiaatteet

Vahingonkorvauksessa periaatteena on, että korvaus antaa hyvityksen sille arvonvähennykselle tai muulle tappiolle, jonka vahinko on aiheuttanut. Vakuutusehdoissa määritellään, millainen vahinko korvataan ja miten korvaus määritetään. Ratkaisu riippuu siitä, onko kyse omaisuus- eli esinevahingosta, varallisuusvahingosta vai henkilövahingosta.

Korvattavuuden edellytyksenä on myös se, että vahingon pitää olla arvioitavissa rahassa. Esimerkiksi tunnearvoja ei tämän vuoksi oteta huomioon. Kun lasketaan omaisuusvakuutuksesta maksettavan korvausmäärän suuruutta, on ensin selvitettävä, millainen vakuutussopimus on tehty. Omaisuuden vakuutus voi olla esimerkiksi ilmiöpohjainen tai all riks-tyyppinen vakuutus, josta korvataan ne äkilliset ja ennalta-arvaamattomat vahingot, joita ei ole vakuutusehdoin suljettu pois. Korvauksen määrään vaikuttavia seikkoja:

  • Onko vahingoittunut kohde vakuutettu ilmoittamalla vakuutusmäärä, vai onko kyse ns. täysarvovakuutuksesta?
  • Määräytyykö kohteen arvo vahinkohetkellä jälleenhankinta- vai päivänarvon mukaan.
  • Myös jäännösarvo (eli kohteen arvo vahingon jälkeen) vaikuttaa korvausmäärään.
  • Onko kyseessä ns. ensivastuusäännön mukainen vakuutus?
  • Onko vakuutusmäärällinen kohde olut ali- tai ylivakuutettu?
  • Oliko täysarvovakuutuksen maksuperusteet ilmoitettu oikein?

Omaisuusvahingon korvaus perustuu yleensä joko jälleenhankinta-arvoon tai päivänarvoon.

  • Jälleenhankinta-arvo vastaa rahamäärää, joka tarvitaan uuden käyttötarkoitukseltaan, laadultaan ja suorituskyvyltään menetettyä (tai vahingoittunutta) omaisuutta vastaavan omaisuuden hankkimiseen.
  • Päivänarvo vastaa sitä hintaa, jolla vastaavanlainen omaisuus olisi hankittavissa. Jälleenhankinta-arvosta vähennetään se määrä, jonka omaisuus on arvossa menettänyt iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun syyn vuoksi.

Jos omaisuus on vahingoittunut vain osaksi, korvauksen muodostavat käytännössä yleensä korjauskulut. Kun kyseessä on osavahinko, päivänarvoa alennetaan samassa suhteessa, kuin omaisuudelle arvioitu jälleenhankinta-arvo on vahingon johdosta alentunut. Kannattaa kiinnittää huomioita siihen, että korvausten laskemisperiaatteet ovat yleensä samat riippumatta siitä, millä perusteella vakuutusmaksu on määräytynyt. Vakuutusmäärällisessä vakuutuksessa ja täysarvovakuutuksessa korvaukset lasketaan jälleenhankinta- ja päivänarvojen, jäännösarvon ja käyvän arvon mukaan.

  • Molemmissa vakuutusmuodoissa on tavallisesti ehtoihin otettu 50 %:n raja jälleenhankinta-arvokorvaukselle.
  • Jälleenhankinta-arvokorvaus edellyttää myös sitä, että tilalle hankintaan uusi vastaava omaisuus tai että omaisuus korjataan. Muussa tapauksessa korvaus perustuu päivänarvoon.
  • Myöskään ikävähennykset eivät yleensä riipu siitä, millaisella perusteella vakuutusmaksua on peritty.

Miten vakuutusmäärällinen ja täysarvovakuutus poikkeavat?

Käytännössä eroa muodostuu sen vuoksi, että ali- ja ylivakuutussäännökset koskevat vakuutussopimuslain mukaan vain vakuutuksia, joissa kohteelle on määritelty vakuutusmäärä.

  • Ali- ja ylivakuutusta ei siis sovelleta täysarvovakuutuksiin.
  • Täysarvovakuutuksessa korvausta voidaan alentaa, jos vakuutusta tehtäessä on vakuutusyhtiölle annettu virheellisiä tietoja vakuutusmaksun laskemista varten, ja maksu on sen vuoksi jäänyt alhaisemmaksi kuin mikä se olisi ollut, jos tiedot olisi annettu.
  • Kyse on siis tiedonantovirheestä vakuutuksenottajan taholta.

Vakuutusmäärällisessä vakuutuksessa vakuutusmaksua peritään omaisuuden arvon (=vakuutusarvo = vakuutusmäärä) mukaan (maksun suuruuteen vaikuttavia tekijöitä on yleensä muitakin)Vakuutusmäärän tulee yleensä perustua jälleenhankinta- tai päivänarvoon.  Jälleenhankinta-arvoa käytetään silloin, kun päivänarvo on vähintään 50 % jälleenhankinta-arvosta. Tämä on niin kutsutti 50 %:n sääntö. Sen lisäksi, että vakuutusmäärä tarvitaan vakuutusmaksujen määrittämisessä, sitä tarvitaan korvausmäärän laskemisessa. Jos vakuutusmäärä poikkeaa jälleenhankinta- tai päivänarvosta, omaisuus on yleensä ali- tai ylivakuutettu.

Täysarvovakuutuksessa ei ole vakuutusmäärää. Täysarvovakuutuksia ovat esimerkiksi kiinteistö- ja metsävakuutukset, sekä useat kotivakuutukset. Myös ajoneuvojen vakuutussopimukset tehdään yleensä määrittämättä vakuutusmäärää. Itse asiassa on kysymys siitä, että vakuutusmaksu peritään muun tekijän, kuin vakuutetun kohteen arvon perusteella. Vakuutusta tehtäessä ei siis määritetä vakuutusmäärää, vaan vakuutusmaksu lasketaan muiden tekijöiden mukaan.

Esimerkiksi koti- ja kiinteistövakuutuksissa rakennuksen neliö- tai kuutiomäärä, ikä tai rakennusaine voivat olla maksutekijöitä. Metsävakuutuksessa maksua peritään hehtaarimäärän mukaan, ja maatilan tuotantoeläinten osalta eläinlajin ja kappalemäärän mukaan. Auto- ja liikennevakuutuksessa maksu määräytyy ajoneuvon merkin, mallin, vuosimallin, paikkakunnan, sekä vastaavien seikkojen perusteella. Yritysvakuutuksissa voidaan käyttää toimialaa, liikevaihtoa ja työntekijöiden määrää, sekä vastaavia tekijöitä.

Lähde: Rantala, J. & Kivisaari, E. (2020) Vakuutusoppi. Finva

Kestävä kehitys ja vastuullisuus vakuutusmeklarin toiminnassa

Taloustieteilijä Kate Raworthin kehittämän mallin mukaan kestävä kehitys jaetaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen, joita ovat sosiaalinen-, ympäristöllinen- ja taloudellinen kestävyys. Keskinäisriippuvuudella tarkoitetaan näiden kolmen ulottuvuuden kytkeytymistä toisiinsa monin eri tavoin.

Vakuutusmeklaritoiminnassa voidaan huomioida kestävän kehityksen kaikkia osa-alueita. Vastuullinen vakuutusmeklariyritys toimii lain ja hyvän vakuutusmeklaritavan mukaisesti. Tämän lisäksi sosiaalinen vastuullisuus voidaan huomioida vakuutusmeklaritoiminnassa esimerkiksi vakuutusmeklariyrityksen nettisivujen saavutettavuuden parantamisessa, sekä varmistamalla esteettömät toimitilat niin henkilöstölle, asiakkaille, kuin myös muillekin sidosryhmille. Myös asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden varmistaminen ovat sosiaalisesti kestävää toimintaa.

Taloudellinen vastuullisuus voidaan huomioida itse vakuutusmeklariyrityksen toiminnan kannattavuuden varmistamisen lisäksi esimerkiksi varmistamalla asiakasyritysten taustat ja tekemällä riskikartoitukset säännöllisesti. Paperisen postin vähentäminen lisäämällä ja kehittämällä sähköisiä palveluita, auttaa puolestaan lisäämään ympäristöllistä kestävyyttä.

Vastuullinen yritys huomioi toimintansa vaikutukset päivittäin niin ympäristön, talouden kuin ympärillä olevien ihmistenkin näkökulmasta mukaan lukien asiakkaat, henkilöstö ja muut sidosryhmät. Vakuutusmeklariyritysten toiminnassa korostuu myös vastuullisuusviestinnän merkitys. Sen lisäksi, että viestitään vastuullisuustoimenpiteistä, tulee myös kaiken viestinnän olla todenmukaista ja eettistä.

Kuten muissakin kehityskohteissa, myös yrityksen vastuullisuustoimenpiteiden kehittämisessä on tärkeää mitata ja seurata vastuullisuustavoitteita säännöllisesti. Miten vastuullisuutta voidaan mitata? Sosiaalisen vastuun osalta voidaan mitata esimerkiksi työtyytyväisyyttä ja asiakastyytyväisyyttä. Lisäksi voidaan mitata sairauspoissaolojen prosentuaalista määrää työajasta, työtapaturmien ja läheltä piti tilanteiden määrää. Lisäksi on tärkeää mitata työntekijöiden ja johdon moninaisuutta esimerkiksi sukupuolen, iän ja vähemmistöryhmien prosenttiosuutena. Myös syrjintätilanteiden mittaaminen ja niihin puuttuminen, sekä koulutustuntien kirjaus ovat osa sosiaalisen vastuullisuuden mittaamista ja seurantaa.

Koska vastuullinen vakuutusmeklari auttaa myös asiakasyrityksiään toimimaan vastuullisesti, voi meklari ottaa näitä mittareita esille myös asiakkaiden kanssa. Vastuullinen vakuutusmeklari tekee asiakkailleen vakuutusturvan riskikartoituksen kautta, näin varmistetaan yhdessä asiakkaan kanssa, että vakuutusturva vastaa riskiä ja yrityksen ajantasaiset tunnusluvut ja toiminta on huomioitu vakuutuksilla.

Hyvä hallinto ja taloudellinen vastuu ovat tärkeä osa yrityksen vastuullisuutta. Taloudellista vastuuta voidaan mitata esimerkiksi kirjaamalla korruption ja lahjonnan vastaisen koulutuksen suorittaneiden henkilöiden määrää, sekä ilmoituskanavan kautta tulleiden ilmoitusten määrää. Ympäristövastuun osalta yksi hyvä mittari erityisesti asiantuntiyritysten osalta on liikematkustamisen CO2 päästöjen mittaaminen / työntekijä. Tärkeää on kuitenkin, että jokainen yritys suunnittelee oman toimintansa kannalta tärkeimmät vastuullisuusmittarit ja määrittelee niiden seurantavälit.

Lähteet: Valtioneuvoston kanslia, n.d.

Liappis, Pentikäinen & vanhala. (2019). Menesty Yritysvastuulla.

Lemmikkieläimien vakuutukset

Lemmikki on useimmille, kuin perheenjäsen. Lemmikille voi tulla yllättäviä tapaturmia tai sairauksia, joten lemmikin vakuuttaminen heti pentuvaiheessa on järkevää. Yleisimpiä vakuutettavia lemmikkejä ovat kissat ja koirat. Aikaisemmin maatiaiskissoille oli vaikeampi saada vakuutuksia, mutta nykyään vakuutusyhtiöt pääsääntöisesti vakuuttavat myös maatiaiskissat. Myös eksoottisimmille seuraeläimille on saatavilla vakuutuksia esimerkiksi Agriasta, Fenniasta ja Pohjantähdestä. Tapaturmien, sairauksien ja menettämisien varalta vakuutuksen eksoottisimmille eläimille voi saada Agriasta ja Fenniasta. Pohjantähden vakuutus eksoottisimmille eläimille kattaa vain tapaturmaisen menettämisen. Eksoottisimpia vakuutettavia eläimiä ovat esimerkiksi papukaijat ja hämähäkit, sekä käärmeet ja liskot.

Jatka artikkelin “Lemmikkieläimien vakuutukset” lukemista

Vahingonkorvausvelvollisuus ja vastuuvakuuttaminen

Korvattavuus vastuuvakuutuksesta edellyttää tuottamuksen. Lainsäädännöstä tai oikeuskäytännöstä tulee löytyä peruste korvausvelvollisuudelle. Mikäli perustetta sille ei löydy, eikä kyseessä ole tuottamus, ei henkilöllä tai yrityksellä ole korvausvelvollisuutta, eikä siten myöskään vahinko ole lähtökohtaisesti vastuuvakuutuksesta korvattava. Korvausratkaisut tehdään kuitenkin aina tapauskohtaisesti, saatujen selvitysten pohjalta ja näin ollen epäselvissä tapauksissa voidaan asia jättää vakuutusyhtiön ratkaistavaksi.

Jatka artikkelin “Vahingonkorvausvelvollisuus ja vastuuvakuuttaminen” lukemista